Kuninkaan puhe

Lähikuva kuningas Yrjö VI:sta ja hänen sympaattisesta puheopettajastaan Lionel Loguesta sekä yhteisestä ponnistuksesta, josta kasvoi elämänmittainen ystävyys. Australialainen Lionel Logue muutti perheineen Englantiin 1924 ja asettui Lontooseen, jonne Lionel, itseoppinut puheterapeutti, avasi praktiikkansa. Lokakuussa 1926 hän saa vastaanotolleen kuninkaallisen potilaan, prinssi Albertin, Yorkin herttuan, joka on kärsinyt kiusallisesta änkytyksestä jo lapsuudestaan saakka. Hän on ujo, epävarma ja jää ankaran ja etäisen isänsä kuningas Yrjö V:n varjoon, samoin veljensä, sulavakäytöksisen kruununperijän Walesin prinssi Edvardin. Asema kuninkaallisen perheen jäsenenä tuo kuitenkin mukanaan yhä enemmän velvollisuuksia ja julkisia esiintymisiä. Wembleyn areenalla 1925 pidetty puhe oli silkkaa kärsimystä sekä prinssille että kuulijoille. Puheopettajia ja erilaisia menetelmiä kokeiltiin, mutta vasta ulospäin suuntautuneen Loguen persoonallisilla menetelmillä epävarma prinssi Albert lopulta selättää ongelmansa. Kun kuningas Yrjö V kuolee tammikuussa 1936 ja kruunun perinyt Edvard luopuu skandaalimaisesti vallasta rakastamansa Wallis Simpsonin vuoksi, on prinssi Albertin noustava valtaistuimelle ja koottava kansansa kriisin keskellä. Hänestä kasvaa merkittävä kuningas, Yrjö VI, joka puolisonsa kuningatar Elisabetin ja tyttäriensä Elisabetin ja Margaretin tukemana valaa puheillaan ja esimerkillään uskoa kansaansa toisen maailmansodan koettelemuksissa. Kaksi miestä, kaksi perhettä ja elämäntarinat, jotka kietoutuvat yhteen, kun molempien päämääränä on palvella maataan.