Bagdadin prinsessa

"Saddam Hussein oli mies, joka ei epäröinyt murhata omaa perhettään. Miksi hän säästäisi minut?" On vuosi 1968. Bagdadiin asettuneen varakkaan kreikkalaisperheen tytär Parisoula Lampsos on juuri täyttänyt kuusitoista, kun hän ensimmäisen kerran tapaa Saddam Husseinin. Hussein on kolmissakymmenissä ja saavuttanut jo vaikutusvaltaa Irakin Baath-puolueessa. He vetävät toisiaan puoleensa välittömästi, ja Parisoulan kohtalo on sinetöity. Mutkikas ja intohimoinen suhde kestää pitkistä tauoista huolimatta yli kolmekymmentä vuotta. Saddamin rakastajattaren uskomaton tarina on myös kertomus diktaattorin sisäpiiristä ja irakilaisista, joita hallittiin pelolla. "Keittiö oli tyhjä. Talo oli rauhallinen ja epänormaalin hiljainen. Tunsin, miten levottomuus alkoi levitä ruumiissani. Jotakin oli tekeillä. Jokin oli pahasti vialla. Kun tulin olohuoneeseen, näin kaksi Udain henkivartijaa. He olivat keränneet palvelusväen ja lapseni yhteen nurkkaan. Muistan heidän pelokkaat silmänsä. Siinä minä seisoin ostoskasseineni. Kun henkivartijat näkivät minut, he käskivät lapsiani ja palvelijoita pysymään hievahtamatta. Minut he veivät salonkiin. Henkivartijat olivat isoja, vahvoja miehiä, ja he sulkivat oven huolellisesti perässään. He sanoivat minulle, ettei 'minun pitänyt ottaa tätä henkilökohtaisesti'. Muuta he eivät enää sanoneet, vaan ottivat esiin sähköpamppunsa ja alkoivat lyödä minua. Luulin kuolevani. Ruumiissani ei ollut ainoatakaan kivutonta kohtaa, mutta kuinka voisin löytää sanat sille? Pian makasin lattialla. He jatkoivat hakkaamista. Ehkä he jatkoivat senkin jälkeen, kun olin menettänyt tajuntani? En voi tietää."